2016-12-31

Testipenkissä Ice kymmenen aukon (1000x) harmaasuodin

95 millin koossa jos haluaa halvan, erittäin tumman — suurinpiirtein kymmenaukkoisen — harmaasuotimen on vaihtoehtoja oikeastaan yksi: Ice 1000x ND. eBayssa hintaa suotimella on noin 40 euroa/dollaria, kun muiden merkkien vastaavat harmaasuotimet kurittavat kukkaroa aina puolentoista-kahden saturaisen edestä. On siis selvää että jostain on pitänyt tinkiä halvan hinnan vastineeksi. Mutta mistä ja miten paljon? Otetaan selvää.

Ja kyllä, ne vähäiset pakkaustekstit on tehty MS Comic Sansilla — myös suotimen kehykseen. Tuo on jo niin härski designkukkanen että epäilys herää onko nämä suunniteltu jotenkin itseironisesti. Jakelijan nettisivutkin jatkavat samaa silmiäsärkevää linjaa. Mutta samapa tuo, ei kirjasinvalinta vaikuta kuvanlaatuun ja se tässä on pääosassa.

Suotimen kehys on kuusi milliä paksu joista kierteiden yläpuolelle jää noin kolme ja puoli milliä. Kehykset eivät siis ole kaikista ohuimmat, mutta ainakaan Irixen 15-millisen kanssa ei tule mekaanista vinjetointia. Vertailun vuoksi, Haidan Pro II Slim -sarjan harmaasuodinten kehys on samaa luokkaa mitoiltaan, kokonaispaksuuden ollessa Haidassa puoli milliä vähemmän.

Pinnoitteet ja heijastukset



Kuten kuvasta näkee, ovat heijastukset suotimen pinnasta ns. valkeita eli minkäänlaisia monikerrospäällysteitä suotimessa ei varmaan ole. Kalliissa suotimissa heijastukset ovat esim. vihreitä ja muuttavat sävyään heijastuskulman mukana kuten interferenssipäällystyksillä on tapana tehdä. Onneksi tilanne linssiheijastusten suhteen ei ole kovin paha näissä erittäin tummissa harmaasuotimissa, koska valon uudelleen heijastuessa suotimen sisällä vaimenevat heijastukset samalla hyvin voimakkaasti koska heijastukset imeytyvät itse suotimeen.

Seuraavassa vaihtokuvassa voi vähän ihmetellä suotimen tekemiä heijastuksia. jos pitäisi arvata, tulevat heijastukset suotimen pinnoittamattomalta sisäpinnalta. Samalla voi nähdä myös kuinka pitemmällä polttovälillä ei tule lisävinjetointia koska valon tulokulma suotimeen on huomattavasti loivempi ja valon matka suotimen sisällä vastaavasti lyhyempi.
(Palkkia raahaamalla voi vertailla kuvia suotimen kanssa ja ilman.)

Flarepalleroita on kuitenkin niin paljon etten uskalla mennä suosittelemaan Icen suodinta keinovaloissa otettaviin superpitkiin valotuksiin. Pinnoitteiden toinen funktio on pitää vesi ja roskat poissa suotimen pinnalta. Esimerkiksi Haidan Pro II -sarjan suotimien pinnoitus on oikein mukava ja helppo putsattava. Itse asiassa Haidan pinnoite on suorastaan hydrofobinen, siihen ei vesi tartu, toisin kuin Iceen joka käyttäytyy tässä suhteessa täysin samalla tavalla kuin kiinalainen vitosen halpissuodin. Tässä paljastuu jo yksi säästökohde.

Vinjetointi

Vinjetointia laajakulmakuviin suodin lisää melkoisesti, alla Irix 15mm f/2.4:llä otetuista flättikuvista laskettuja vinjetointilukuja täydellä aukolla ja vähän himmennettynä. Vinjetointihan aiheutuu tässä tapauksessa lähinnä siitä että valonsäteet kulkevat sivusta tullessa suotimessa pidemmän matkan ja ehtivät absorpoitumaan enemmän. Absorptio väliaineeseen ei edes ole lineaarista vaan eksponentiaalista, kuten on myös väliaineen paksuus kuvakulman funktiona. Vinjetointi siis kasvaa erittäin roimasti polttovälin lyhentyessä ja kuvakulman kasvaessa. Ellei muuta suotimen toimintaperustetta absorpoivasta poisheijastavaksi (esim. Baader Astrosolar), ei vinjetoinnista pääse eroon. Toinen vaihtoehto olisi tehdä suotimista pallopintoja eikä tasoja, mutta tuota en usko koskaan näkeväni.

objektiivi, polttoväli, aukko vinjetointi, aukkoa vinjetointi, prosenttia
Irix 15mm f/2.4 @ f/2.4 2.8 aukkoa 86%
Irix 15mm f/2.4 @ f/2.4 + Ice 1000x ND n. 5.2 aukkoa n. 97%
Irix 15mm f/2.4 @ f/4 2.1 aukkoa 77%
Irix 15mm f/2.4 @ f/4 + Ice 1000x ND 4.4 aukkoa 95%
Irix 15mm f/2.4 @ f/5.6 1.6 aukkoa 68%
Irix 15mm f/2.4 @ f/5.6 + Ice 1000x ND 3.3 aukkoa 90%
Irix 15mm f/2.4 @ f/8 1.5 aukkoa 64%
Irix 15mm f/2.4 @ f/8 + Ice 1000x ND 3.3 aukkoa 90%

Taulukosta voi lukea että pelkkä suodin lisää vinjetointia 110 asteen kuvakulmalla noin kaksi aukkoa, joskus enemmänkin. Lukemat on laskettu flättiruuduista tällä laskurilla, joka muuntaa raakakuvista Rawdiggerillä saadut ADU-lukemat aukoiksi. Flättikuvat kymmenen aukon suotimella keskellä talven pimeintä aikaa vaativat jo melkoisen pitkiä valotuksia joten aukon pienentyessä kasvaa myös kuvan kohina ja sitä myöten virhemarginaali, mutta tuloksia voi silti pitää ainakin suuntaa-antavina myös taulukon alapäässä.

Infrapunapäästö

Käytännössä tuommoinen reilu viiden aukon vinjetointi näyttää tältä. Kuvaparista näkee myös hyvin kuinka paljon lämpimämpi kuva onkaan suotimen kanssa. Voisin veikata että tämäkin suodin päästää infrapunan läpi melkolailla esteettä kuten ainakin Haidan harmaasuotimet tekevät. Harmaasuotimien infrapunakontaminaatio on siitä ikävä kuvan värien kannalta että sen korjaaminen on suurinpiirtein mahdotonta. Kesällä kaikki vehreä muuttuu rusehtavaksi ja mustat keinokuidut vaaleanvioleteiksi, milläs korjaat?

(Palkkia raahaamalla voi vertailla kuvia suotimen kanssa ja ilman, kuvat on otettu Irixin 15-millisen täydellä aukolla. Molemmissa kuvissa on sama valkotasapainoesiasetus eli päivänvalo.)

Infrapunapäästön määrä on kuitenkin melko helppo testata jos vain omistaa infrapunamodatun kameran (ja minähän omistan). Pelkällä infrapunasuotimella valotusaika oli neljäsosasekunti, mutta harmaasuotimen ja 850 nanometristä leikkaavan infrapunasuotimen kanssa valotusaika venähti 30 sekuntiin samanlaisella valotuksella ja erittäin samanmuotoisella histogrammilla. Tuosta voi laskea että kymmenen aukon sijaan himmennystä on infrapuna-alueella hiukan alle seitsemän aukkoa tai toisinsanoen noin 120-kertaisesti. Testi ei ole tieteellisen tarkka, mutta suuntaa-antava kuitenkin. Jos tarkempia tuloksia haluaa, pitäisi suodin käyttää spektrometrin kautta.

Lasipintojen tasaisuus

Pidemmällä polttovälillä ei pitäisi suotimessa esiintyä minkäänlaista tarkennuksen siirtymistä suotimen kanssa. Sigman 180-millisen kanssa testatessa kuvat ovat täydellä aukolla ihan yhtä tarkkoja suotimen kanssa kuin ilmankin eikä epäterävällä alueella näy mitään erityistä. Itse asiassa suotimen mahdollistama pitkän valotuksen kuva on tarkempi kuin ilman suodinta otettu koska D800:n sulkimen täräys ei näy enää kuvassa kymmenen sekunnin valotusajalla.



Yhteenveto

Jos haluaa laajikseensa ison harmaasuotimen on tämä Ice-merkkinen harmaasuodin ihan oiva laitos. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että tässäkin tapauksessa sitä saa mistä maksaa. Pinnoitteet ovat onnettomat ja infrapunaa pääsee kennolle aika paljon edelleen, mutta kuvaa suodin ei kuitenkaan terävyden osalta pilaa edes telellä. Vinjetointiakin saa kuviinsa laajiksella niin tuhottomasti ettei sitä tarvitse ainakaan jälkikäteen laittaa lisää.

Hyväksynnän hylje irtoaa, mutta varauksella.

0 comments:

Lähetä kommentti