2014-04-03

Auringon kuvaamisesta

Taivaan kohteista Aurinko on useimmin näkyvillä, mikä ei tietenkään tarkoita sitä että se olisi helppo kuvattava. Onhan kyseessä näennäiseltä kooltaan pieni - vain kolmisenkymmentä kaariminuuttia - ja kirkkaudeltaan suurin kohde mikäli ei pääse/joudu ydinräjähdyksiä kuvaamaan.

Aamuaurinko yläpilven läpi
(Ohut pilvikerros tarjoaa hyvän luonnollisen lisäsuodattimen.)

Auringon kiekon koosta itse kuvassa voisi antaa helpon nyrkkisäännön: kiekon halkaisija pikseleinä on noin kaksi kertaa polttoväli milleinä. Tämä pätee kameroihin joissa on noin viiden-kuuden mikrometrin kokoiset pikselit, näitä ovat useimmat nykyiset järjestelmäkamerat DX- ja FX-koossa. Eli jos koko kuvan haluaa täyttää, niin puhutaan jo kahden metrin polttoväleistä. Pienemmät pikselit tietysti johtavat suurempaan auringon kiekon halkaisijaan eli pienikennoisilla superzoomkameroilla on tässä kisassa etu puolellaan.

Lisäsuurennosta saa tarvittaessa kuvaamalla barlow-linssin tai telejatkeen läpi. Vielä enemmän suurennosta saa digiscouppaamalla eli käyttämällä kaukoputkea ja okulaarisuurennosta.

Aurinko pilkkuineen
Noissa kahdessa ylläolevassa kuvassa käytössä oli vaivainen 300-millin polttoväli, joten auringon kirkas kiekko on reilun 600 pikselin kokoinen. Auringonpilkut erottuvat vain vaivoin.

Hitsaajanlasi objektiivin edessäKirkkauden takia tarvitaan suodatusta ettei pala silmät, kamera tai halkea linssit. Suositeltavia tapoja ovat joko lasiset harmaasuotimet objektiivin etupuolella tai Baaderin valmistama Astrosolar-kalvo. Lasisten suotimien hyvänä puolena voi pitää yleensä tarkkaa värintoistoa, mutta hinta karkaa isommissa koissa jo ihan tajuttomaksi.

Astrosolar-kalvo tuottaa sinertävän auringon kuvan, mutta on toisaalta halpaa - noin 25 euroa A4:n kokoinen arkki. Lisäksi tuo kalvo tarvitsee jonkinlaisen kehikon kiinnitystä varten, toki voi mcgyveröidä ja käyttää kiinnitykseen vaikka kuminauhaa, mutta käytännöllisyyden kannalta kehystetty kalvo on se paras vaihtoehto.

Vain äärimmäisessä hädässä voi kääntyä hitsaajanlasin puoleen (kuva teleobjektiivin vastavalosuojaan rakennetusta suodinvirityksestä oikealla). Niiden optinen laatu täsmää halvan hinnan kanssa. Mikäli arvostaa silmiään niin jättää myös säädettävät ND-suotimet kotiin, ne kun koostuvat kahdesta ristikkäin asetetusta (lineaari)polarisaatiosuotimesta ja päästävät läpi infrapunaa tappavan tehokkaasti.

Aprillipäivän Aurinko
(Kuva on otettu 120/900mm linssikaukoputken läpi käyttäen Astrosolar-kalvoa. Kamera oli polttotasolla eli välissä ei ollut okulaaria.)

Mitä siellä sitten näkyy? Ilman muita kuin harmaasuotimia otetussa kuvassa ei erotu juuri muita kuin auringonpilkkuja - tumma umbra ja vaaleampi penumbra sen ympärillä - sekä ehkä fakuloita - auringon "pinnan" vaaleampia rakenteita. Fakulat erottuvat parhaiten päivätähden kiekon reunalla. Tarpeeksi pitkällä polttovälillä alkaa erottua auringon pinnan granuloita.

Granulat muuttuvat minuuttien mittakaavassa, pilkuissa sen sijaan näkee muutoksia vasta tuntien kuluttua. Jos mahdollista kannattaakin samaa pilkkuryhmää kuvata päivien aikajänteella ja ihmetellä muodon ja koon muutoksia.

Auringonpilkkutilanne maaliskuun viimeisenä päivänä

Nämä kaksi kuvaa on otettu peräkkäisinä päivinä, ylempi myöhemmin. Auringon vasemman laidan takaa on pyörähtänyt esiin lisää pilkkuja ja muutama on oikealla jo kadonnut. Myös iso pilkkuryhmä keskellä on muuttanut muotoaan. Visuaalisesti, okulaarin läpi 112-kertaisella suurennoksella tarkkailtuna erottui myös jonkin verran rakennetta noiden pilkkujen ja niiden penumbrien sisällä. Kameran rajallisen resoluution takia ne eivät kuitenkaan kuvassa näy.

Kameran ja optiikan lisäksi resoluutiota rajoittaa myös ilman rauhattomuus. Seeing on termi jota tähtiharrastajat siitä käyttävät. Ilmakehän lämpötilaerot aiheuttavat valon taittumista ja eri valokimput kulkevat vähän minne sattuu. Kuvan sanotaan kiehuvan. Seeing voi vaihdella aivan sekuntien sisällä täysin luokattomasta (pienemmät pilkut katoavat näkyvistä kokonaan) melkein täydellisen rauhalliseen (edellä mainittu pilkkujen sisäinen rakenne erottuu). Pitää vain ottaa paljon kuvia ja koneella valkata niistä terävin. Kuvien pinoamista voi yrittää AutoStakkert!2:lla (jos on kuvattu videota) tai Registaxilla.

Kannattanee välttää kuvaamista asfalttiviidakon keskeltä, kaikki kesäisen moottoritien suoran päässä kangastukset nähneet arvaavat syynkin. Rakennukset ovat toinen seeingin pilaaja.

Jos auringon eteen haluaa sommitella vaikka lentävien lintujen silhuetteja niin kuvaaminen kannattaa ajoittaa siihen ajankohtaan kun aurinko on matalalla. Olen monta tuntia nyt viime viikolla tuijottanut aurinkoa enkä ole nähnyt ensimmäistäkään tipua. Sen sijaan auringonlaskun aikaan tirppoja lensi auringon kiekon editse melkein jatkuvaan.



Astrosolar-kalvoa myydään kahdessa eri tiheydessä: ns. kuvauskalvona markkinoitua ND3,8:aa ja katselukalvona myytävää ND5:tä. ND3,8 vastaa noin 12,5 aukon suodatusta ja se onkin tarkoitettu lähinnä kaukoputken ja moninkertaisten telejatkeiden (barlow-linssien) kanssa käytettäväksi. Ei ole tavatonta että Aurinkoa kuvatessa aukkosuhde on luokkaa f/50 ja tarvittava valotusaika on silti millisekunteja ilmakehän häiriöiden pysäyttämiseksi. Eli kameraoptiikan tai "nopean" kaukoputken kanssa on parasta käyttää tummempaa kalvoa.

On kuitenkin tilanteita joissa kirkkaampi suodatinkalvo on käytännöllinen. Auringon laskiessa ilmakehä vaimentaa suuresti kaasupallon kirkkautta. Käytettäessä ND5-kalvoa valotusajat venyvät helposti sekunnin kymmenysosiin ja kuvan tärähtämisen ja/tai suttaantumisen vaara on olemassa. Esimerkiksi alla oleva kuvasarja on kuvattu valotusajalla 1/20s ja polttovälillä 900mm, pelkkä Auringon liikkeen pysäyttäminen taivaalla olisi vaatinut tuplasti lyhempää valotusaikaa.

Auringon pohjakosketus

Harmittelen vain kun näitä vehkeitä ei ollut Venuksen ylikulun aikaan käytettävissä. Seuraavaksi on kuitenkin Merkuriuksen ylikulku vuosina 2016 ja 2019, siitä saattaisi jo tolkullisen kuvan saadakin. Suomessa näkyvistä auringonpimennyksistä en edes sano mitään kun alkaa masentamaan ellei aio elää 150-vuotiaaksi.

Aiheesta muualla

0 comments:

Lähetä kommentti