2014-02-23

Karttapallo aukinaisena (viikon panoraama #8)

Muovikuorista palloa ei todistetusti voi aukaista tasopinnaksi sitä rikkomatta, mutta panoraamasoftan kanssa kikkailemalla sekin onnistuu. On se nykyaika hurjaa.

Karttapallo panoraamana

Karttapallo on kuvattu 105mm:n makrolla, softalle piti valehdella kuvien olevan 180 asteen kalansilmäkuvia - oikeampi projektio olisi toki ollut ortografinen, mutta Hugin tuntui menevän niistä kuvista jotenkin tukkoon. Lisäksi piti kuvista rajata pois karttapallon tausta jottei se tule sotkemaan kuvien blendaamista yhteen.

2014-02-17

Megaprojektin viimeinen pihaus, HUHHU KATSO JÄTTIPANORAAMA

Eipä mennyt viime viikonloppu hukkaan, opettelin pakon edessä käyttämään Saladoconverterin DeepZoomTileriä komentoriviltä. Mutta tässäpä vihonviimeinen mulkaisu Kuopion torille, projekti joka sai alkunsa jo kolme vuotta ja kolme kuukautta takaperin, noin suurinpiirtein.

Marraskuu '13 ja helmikuu '14 ovat projektin kaksi viimeis(in)tä panoraamaa. Alla koko komeus vielä helposti sulattevassa kuvamuodossa:

2014-02-15

Tähtitaivaskuvista taustataivaan epätasaisuuksien poisto IRIS-ohjelmalla

IRIS on ilmaisohjelma tähtikuvien käpistelyyn. Sillä voi kohdistaa, kehittää, pinota, binnata, korjata sekä yhdistää kuvia ja varmaan paljon muutakin. Iriksen käyttöliittymän ollessa kuitenkin sitä mitä se on, niin pieni ohje tähtikuvien taustataivaan puhdistukseen lienee paikallaan.

Mitä laajakulmaisempi kuva on ja mitä matalemmalla kohde on, sitä todennäköisemmin taustataivaalta joutuu jotain siivoamaan. Tämä Orionin tähdistökuva on hyvä esimerkki siitä miltä matalalla oleva laajakulmakuva näyttää (tähtikuvauksessa kaikki metriä lyhemmät polttovälit ovat laajakulmia). Kuvan alanurkka loistaa kuin joulukuusi eikä yläosankaan taustataivas vielä kovin musta ole, tummansininen vain. Sumut, ne mitkä ylipäätään erottuvat, erottuvat taustasta vain vaivoin.

IRIS: gradientin poisto tähtikuvasta
(Orion taustan poistolla ja ilman. Himmeä sumumateriaali häviää helposti taustataivaaseen, valosaastesuotimesta huolimatta.)

Ensimmäisenä halutaan tietysti avata kuva josta tausta poistetaan. Kuvan tulisi olla 16-bittinen syvyydeltään, PNG-muotoiset tiedostot tuntuvat toimivan kaikkein varmimmin. Sitten kannattaa avata komentorivi-ikkuna, sen löytää Iriksen työkalupalkista:

2014-02-09

Puijon kaksi vuodenaikaa (viikon panoraama #6)

Tämän viikon panoraama onkin suora jälkeläinen viime viikon panoraamalle. Puijon tornin näköalatasanteella tuuli tuiversi sen verran kovasti, että tämä 360 asteen panoraama tuli kuvattua ennätysajassa. Oli pakko, sormista tuli muutamassa minuutissa jäätyneet ja tunnottomat nakit, joilla ei kameraa operoida.



Alasvetovalikosta voi vaihtaa keväisen Puijon ja jäätyneen Puijon välilä, näkymän pitäisi säilyä noin asteen tarkkuudella samana. Tietysti tornin kiertämisestä johtuvat parallaksivirheet ja lumisateen aiheuttama huonohko näkyvyys tarkoittavat että kumpikaan panoraama ei ihan sataprosenttisesti kohdistu toisiinsa.

2014-02-02

Viikon panoraama #5

Tämän viikon panoraama onkin kuvattu Puijolla. Tarkalleen ottaen maisema on kuvattu Puijon tornin kahvilan ikkunoiden läpi, minkä huomioon ottaen tulos on aika mukiin menevä. No, värjäytyyhän kuvan alaosa sinertäväksi ja terävyyskin on vähän niin ja näin, mutta hyvä näkyvyys tornin juuren suuntaan on; samaa ei voi sanoa näköalatasanteesta, jossa kaiteet rajoittavat kuvakulmaa.


View from Puijo in kuopio-finland

Koska panoraama on kuvattu kiertämällä ympäri tornia, ovat mittavat parallaksivirheet kuvan alaosassa väistämättömiä. Alla oleva kuvapari selventää - oikealla on kuvat kohdistettu kaukana eli lähellä horisonttia olevien kohdistuspisteiden mukaan. Puijon maja on ihan rikkinäinen ja itse torni on kadonnut kokonaan. Jos kuitenkin lisää kohdistuspisteitä myös lähelle ja antaa Huginin optimoida myös XYZ-parametrit, säilyy ravintola ehjänä (kuva vasemmalla). Geometrisesti kuva ei vielä ihan täydellinen ole, mutta tarpeeksi hyvä.



Kävin myös suurelta yleisöltä talvisin suljetulla näköalatasanteella kuvaamassa, se panoraama tulee näkösälle jahka saan tekniset ongelmat Javan kanssa selvitettyä. Miksei mikään voi koskaan olla yksinkertaista tuon paskakikkareen kanssa? Mutta, aivan jumalaton tuuli siellä oli, kaiteet ihan soivat ja näkyvästi resonoivat kylmässä ilmavirrassa. Nopeasti piti toimia jos meinasi jotain saada kuvattua, näpit olivat tunnottoman kohmeiset jo parin minuutin jälkeen.

Valosaastetta ja puhuria pakoon

Uusia kuvauspaikkoja Käärmelahdesta hakiessa satuimme paikallisen oppaame vinkistä käymään Isolla Honkamäellä. Mäki itsessään oli turhan jäinen yöllä kiivettäväksi, mutta sen sijaan sen vieressä oleva ilmeisen hylätty kivilouhimo tarjoaa hyvän tuulelta ja valosaastelta suojatun paikan tähtivalokuvausta varten. Ja halutessaan voi aina urheilla sen verran että kiipeää tuonne mäelle kuvaamaan vaikka revontulia.

Tuulensuoja on sikäli tärkeää että jo neljän sekuntimetrin tuuli tarttuu pitkään teleobjektiiviin hanakasti ja pilaa monen mittaisen valotuksen tehokkaasti.

Tähtikuvaajat pimeässä

Jos haluaa tarkemmin nähdä tuon paikan niin Ville (kuvassa keskellä) on blogiinsa pistänyt pyöriteltävän panoraaman sieltä.

Seulaset ja IC353
(Puolisen tuntia valoa antiikkisen 300-millisen f2.8:n läpi, noin 2-4 minuutin jaksoissa.)