2013-09-06

Linnunrataa koko taivaan mitalla

Nyt sitä saa, nimittäin pimeää taivasta. Pitkään on kytenyt päässä ajatus kuvata tuommoinen koko taivaan mittainen panoraama Linnunradasta, niin että itse galaksin maitomainen vyö erottuisi taustataivaasta mahdollisimman hyvin. Siihenhän tarvitaan oikeanlaista kalustoa (seuranta, hyvää optiikkaa, kallis kamera), oikeanlaiset olosuhteet (kuuton, valosaasteeton taivas, mielellään myös revontuleton) sekä sopivan ajankohdan jotta Linnunrata olisi mahdollisimman hyvin esillä (alkusyksy siis, talvella ja keväällä ei näy Linnunradasta kuin himmeät osat; kesällä ei näy mitään).

Linnunratapanoraama
(Pahoittelut pitkästä kuvasta, mutta ei tämä vaakakuvana ole yhtä näyttävä.)

Kuvausteknisiä yksityiskohtia niitä halajaville: seurannan hoiti tosiaan Astrotrac. Tämä mahdollisti reilun puolentoista minuutin mittaiset valotukset herkkyydellä 1600. Objektiivina sai toimia Sigman mainio 35-millinen, aukolla f1.4. Testasin joskus että yhden aukon himmennys ei tuo merkittävää kuvanlaadun paranemista koman suhteen, joten oli turha haaskata valoa.

Kuvan ylä- ja alareunoissa erottuva keltavihertävä möhnä on pääosin ilmahehkua johon on sekoittunut natriumlamppujen ja himmeiden revontulten hehkua. Ilmahehku on täysin pimeänäkin yönä taivaalla eli se viimeistään on rajoittava tekijä maanpäällisille havannoille. Vähän horisontin yllä hehku on voimakkaimmillaan, koska siellä katsomme paksuimman ilmamassan läpi; toisaalta aivan lähellä horisonttia ilmahehkukin katoaa koska se loistaa niin korkealta - noin sadasta kilometristä.

Joskus hehkun voi sekoittaa himmeisiin revontuliin, ovathan ne sävyltään aika samankaltaisia. Ilmahehkussa näkyy tosin usein juovamaista rakennetta, mitä ei reposissa näe. Lisäksi taivaalla ilmahehku liikkuu hyvin hitaasti, revontulet tuppaavat olemaan aktiivisempia.

Ilmahehkua pohjoistaivaalla

0 comments:

Lähetä kommentti