2017-07-30

Valkotasapainosta, pimeävirrasta ja vähän värikohinastakin

Alla olevassa kuvaajassa ovat kaikki Nikon D800 -kamerasta löytyvät valkotasapainokertoimet siniselle ja punaiselle kanavalle. Kertoimet on kaivettu kameran tuottamista JPEG-tiedostoista Exiftoolilla. Sama data löytyy myös taulukkomuotoisena. Kuvaajan arvot ovat suhteessa vihreään kanavaan jonka kerroin on aina yksi. Pystyakselilla ylöspäin mennessä kasvaa sinisen kanavan kerroin, ja vaaka-akselilla on vastaavasti punaisen kanavan kerroin.

Heti voidaan nähdä että yleensä kameran valkotasapainoesiasetukset ja niiden hienosäätöarvot (WB-nappi pohjassa eturullaa pyörittämällä voi kutakin kameran valkotasapainoesiasetusta virittää kuudella A- ja B-arvolla; suurempi arvo A:ta lämmittää kuvaa ja B vastaavasti viilentää) pelaavat lämmin-kylmä -akselilla. Suurin osa arvoista on melko yhtenäisellä käyrällä, poikkeuksen muodostavat nuo suoralle linjalle sijoittuvat 13 arvoa jotka ovat muita kauempana origosta. Ne sisältävät vähemmän vihreää suhteessa punaiseen ja siniseen joten arvot siis tuottavat kuvia jotka ovat muita enemmän purppuraisia. Tuon suoran linjan muodostavatkin kameran fluorescent- eli loistelamppuvalkotasapainoesiasetukset (aah tätä Suomen kieltä) hienosäätöarvoineen.


(D800:n värikanavakertoimet kameran kaikille valkotasapainoesiasetuksille ja hienosäätöarvoille. Y-akseli on sinisen kanavan kerroin ja X-akseli punaisen.)

Kelvin-arvon laskiessa alkaa sininen kanava saamaan suurempia ja suurempia kertoimia, aina lukuarvoon 2,8 asti. Sama tietysti käy punaiselle kanavalle, valon muuttuessa sinisemmäksi, alkaa punaisen kanavakohtainen kerroin kasvamaan. Sisätiloissa tai ulkona keinovaloissa kuvatessa, voi sinisen kanavan kerroin olla kolme tai jopa enemmän käyttäessä valkotasapainon custom-asetusta — suurpainenatriumkatulamppujen valossa voivat väritasapainokertoimet kasvaa vielä suuremmiksi. Vastaavasti kesäyön sinertävässä hämärässä punaisen kanavan kerroin kasvaa helposti sinne kolmen tuntumaan. Raakakuvien kehitysohjelmissa (Lightroom, Capture One, jne) voivat kertoimet kasvaa vielä suuremmiksi sävyttäessä valkotasapainosäätimellä vaikkapa kusenkeltainen kodikkaan oranssi kaupunkimaisema viileänsiniseksi.

2017-07-13

Litteitä kuvia simuloidulla viivakameralla

Viivakameran kuvat ovat varmaan tuttuja useimmille urheilukisojen maaliviivakuvista. Myös varmaan aika monen nurkasta löytyvä dokumenttiskanneri on yksi esimerkki viivakamerasta. Kaksiulotteisen kennon jolla on pituutta ja leveyttä sijasta kamerassa on periaatteessa yksiulotteinen rivi pikseleitä jolla on pelkkää leveyttä. Tämä pikselirivi sitten kaahaa pitkin kuva-alaa ennaltamäärättyä nopeutta ja siitä saadaan valmis kuva.

Minkä tahansa kameran videolla voi simuloida viivakameraa, jonka viivanleveys ja -nopeus on säädettävissä kuvattavan kohteen nopeuden mukaan. Alla esimerkiksi kuvattu juna, jonka slitscan-kuva on tehty D800:n pystysuunnassa (hyi hyi) kuvatusta videosta. Pystyvideona rolling shutterin takia, vaakavideossa kun pystysuorat linjat vääntyisivät vinoon ja eihän se käy päinsä. Ja onhan 16:9-kuvasuhteen videossa enemmän resoluutiota pitkän sivun suunnassa, melkein kaksi tuhatta reilun tuhannen sijaan. Tietysti voisi viivakameraa simuloivan kuvan tehdä myös ihan yksittäiskuvistakin, mutta kuvausnopeuden olisi parempi olla se 20 kuvaa tai enemmän per sekunti ja puskurin pitäisi vielä olla tuhansia kuvia syvä — kuvausnopeus tietysti pitää olla liikkuvan kohteen nopeuden mukaan, nopeampi kohde vaatii suurempaa kuvataajuutta jottei viivanleveys kasva ihan tolkuttomaksi. Joten videoon on toistaiseksi tyytyminen.

InterCity

Junan lähtiessä asemalta, se liikkui videon kuvien välillä 160 pikselin mittaisen matkan, joten sellaisista palasista on tämä viivakamerakuvakin koottu. Taustamaisema ei tietenkään lähtenyt asemalta mihinkään, joten se kertautuu joka kuvan kohdalla aina uudelleen ja uudelleen. Muistuttaa vähän niistä kolmedeekuvista joita piti katsoa silmät ristissä. Juna on koko pituudeltaan tuossa alla, heti kuvan vasemmassa reunassa voi huomata että juna on kulkenut yhden ruudun aikana pidemmän matkan kuin oikeassa reunassa, koska viivakameran viivojen välistä puuttuu muutaman pikselin levyisiä paloja. Ihan odotettua, koska asemalta lähtiessä vielä kiihdytetään matkanopeuteen.