2016-08-02

Samyang 135mm f/2 -objektiivin Lensfun-kalibroinnin tulokset

Optista täydellisyyttä pienessä paketissa. Apokromaattinen, nopea lyhyt tele on ollut hakusessa. Alle neljänsadan euron hintaluokassa vaihtoehtoja on ollut, ööö, ehkä yksi ja sekin on Sigman 105-millinen makro jota ei voi järin valovoimaiseksi haukkua. Nikonilla ei ole yhtään värivirheetöntä pikkuteleä, eikä hartaasti odotettu Tamronin 85-millinenkään kovin hyvä ollut tässä suhteessa. Kiinanihme Laowa 105mm f/2 STF on hyvä värivirheen suhteen, mutta bokehin pehmentämiseen tarkoitettu apodisoitu lasielementti syö aika paljon valoa — melkein kaksi kokonaista aukkoa ja kallishan se on myös.

Lyhyiden telejen osastolla Samyang on kyllä pitkänlainen, mutta pelittää se vielä hyvin panoraamapään kanssa. Pidemmillä linsseillä usein loppuu panoraamapään ylävarresta pituus tai pannausalustan click-stopeista tiheys. 135mm on juuri siinä ja siinä, koska Panomaxxin pannausalusen tiheimmät click-stopit ovat kymmenen asteen välein ja laskurin mukaan 135mm tuottaa 10,2 astetta leveän kuvan lyhimmältä sivultaan. Limittymistä on hyvin vähän panoraamoja kuvatessa, mutta on niitä tehty vähemmälläkin.


(Pakollinen kukkabokehkuva.)

Miksi apokromaattisuus on sitten niin kovin tärkeää? Objektiivilla olisi tarkoitus kuvata tähtiä mustavalkokameralla ja seksikkäitä panoraamakuvia. Koska kamerassa on sisällä valosaastesuodin joka päästää näkyvästä spektristä läpi oikeastaan vain ääripäät, on kiva jos sekä sininen että punainen tarkentuvat suurin piirtein samaan paikkaan. Nikonin 85-millinenhän tekee tähtien ympärille ikävät siniset halot, lisäksi sen mekaaninen kestävyys loppui viime talvena kun etummaisin linssiryhmä irtosi paikoiltaan suodinta irtiruuvaillessa.

Alla kuitenkin Huginilla värkätyt kalibrointitiedot open source -käyttäjille. Profiili korjaa vähäiset geometriavääristymät ja vinjetoinnit kaikilla tarkennusetäisyyksillä. Adobellahan ei vielä toimivaa profiilia näy kyseiselle objektiiville olevan, joten vertailu siihen jää tuonnemmaksi, mutta uskon tämän olevan parempi koska sen on tehnyt ansioitunut kamarunkkaaja.

<lens>
       <maker>Samyang</maker>
       <model>Samyang 135mm f/2 ED UMC</model>
       <aperture min="2" max="22" />
       <type>rectilinear</type>
       <mount>Nikon F</mount>
       <cropfactor>1</cropfactor>
         <calibration>
            <distortion model="ptlens" focal="135" a="0.00072" b="-0.001" c="0.00215" />
            <vignetting model="pa" focal="135" aperture="2.0" distance="100" k1="-1.01068" k2="0.99239" k3="-0.53442" /> 
            <vignetting model="pa" focal="135" aperture="2.8" distance="100" k1="0.02813" k2="-0.92096" k3="0.59655" />
            <vignetting model="pa" focal="135" aperture="4.0" distance="100" k1="-0.069" k2="-0.16" k3="-0.06" /> 
            <vignetting model="pa" focal="135" aperture="5.6" distance="100" k1="-0.14" k2="0.11" k3="-0.15" /> 
            <vignetting model="pa" focal="135" aperture="8.0" distance="100" k1="-0.11" k2="0" k3="0" /> 
     <vignetting model="pa" focal="135" aperture="2.0" distance="3" k1="-0.53456" k2="0.29892" k3="-0.15499" /> 
     <vignetting model="pa" focal="135" aperture="2.8" distance="3" k1="-0.08784" k2="0.06134" k3="-0.08" /> 
     <vignetting model="pa" focal="135" aperture="4.0" distance="3" k1="-0.085" k2="0" k3="0" /> 
     <vignetting model="pa" focal="135" aperture="2.0" distance="0.8" k1="-0.22656" k2="0.16959" k3="-0.07317" /> 
     <vignetting model="pa" focal="135" aperture="2.8" distance="0.8" k1="-0.10264" k2="-0.00365" k3="0.03305" /> 
         </calibration>
</lens>

Lenstipin arvio haukkui linssiä suuresta vinjetoinnista, muttei tuo kummemmin haittaa lähelle kuvattaessa. Äärettömässä täydellä aukolla tulee tietty neulanreikäefekti kun nurkat tummuu kuvassa huomattavasti. Seuraavassa Huginin antamat käyrät vinjetoinninkorjauksen suhteen äärettömässä, kolmen metrin potrettietäisyydellä ja minimitarkennusetäisyydellä. Kuten näkyy, loivenee vinjetointi huomattavasti tarkennustason siirtyessä kohti kameraa. Tämän muutoksen ottaa huomioon myös ylle postattu Lensfun-korjausprofiili eli tarkkaa jälkeä aikovan kannattaa muistella suurinpiirteistä tarkennusmatkaa kuvia käsitellessään.



Samalla siirtyy myös objektiivin sisääntulopupilli (entrance pupil) melkein kymmenellä sentillä kohti etummaista linssiryhmää. Äärettömässä sisääntulopupillin kohta on suurinpiirtein kameran kennon tasalla, lyhimmällä tarkennusetäisyydellä puolestaan se on tarkennusrinkulan kumiosan kameran puoleisen kolmanneksen kohdilla.

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...