2015-10-07

Geostationääristen satelliittien helminauha yötaivaalla

Linnunradan eteläosat tähtiviirussa

Tämä on ihan tavanomainen viirutähtikuva, joka nyt on kuvattu poikkeuksellisesti etelätaivaalta eikä siltä iänikuiselta pohjoisen suunnalta. Linnunradan eteläosien Suomesta näkyvät tähtipilvet näkyvät kuvassa sekä tuo pahuksen laituri taas on mukana kummittelemassa. Tarkka katselija huomaa kuvan vasemmassa reunassa rivin kirkkaita pisteitä, ovat varmaan kuumia pikseleitä...

Mutta ne eivät ole kennon virheitä, vaan geosynkronisella radalla olevia satelliitteja. Geosynkroninen tarkoittaa satelliitin kiertoajan olevan sama kuin Maan pyörähdysaika, noin 24 tuntia - aina tarkasta määritelmästä riippuen. Satelliitit ovat siis maanpinnasta lukien noin 36 tuhannen kilometrin korkeudessa, Suomesta katsottuna vielä kauempana, jopa lähellä 40 tuhatta kilometriä. Geostationäärinen rata taas on geosynkronisen radan erikoistapaus joka kulkee suoraan Maan ekvaattorin yläpuolella. Nämä geostationääriset tekokuut muodostavatkin tuon kirkkaiden pisteiden rivin kuvaan.



Mitäs satelliitteja siellä sitten näkyy? Panu Lahtinen teki suuren palveluksen allekirjoittaneelle ja etsi jokaiselle valopisteelle nimen.

Vasemmalta lähtien kuvassa siis tietoliikennesatelliitti BADR-4, 5 ja 6. Kuvassa ne näkyvät melkein yhtenä pisteenä, mutta kolme niitä on. BADR-satelliitit välittävät TV- ja radiokanavia Lähi-idän alueelle. Seuraava, himmeämpi valopiste on Eutelsat 25B, myöskin tietoliikennetekokuu jonka tarkempia speksejä voi ihailla Wikipediasta.

Eutelsatin vierellä kulkee Terminaattoreista tuttu Skynet 5B, brittien/NATOn rauhansotilastietoliikennesatelliitti. No, eipä nimi kiertolaista pahenna. Näiden alla kulkee kuvassa melkein pystysuoraan liikkuvat Inmarsat 3-F5 ja valmistajan mukaan suurin kiertoradalla oleva satelliitti Alphasat. Inmarsat 3 on laukaistu jo 1998 ja kolmentoista vuoden elinajan jälkeen se on ilmeisesti parkkeerattu lievästi kallellaan olevalle radalle. Kallistetulla geosynkronisella radalla olevan tekokuun tunnistaa siitä että se kulkee taivaalla pystysuunnassa edestakaisin, tehden kierroksensa aikana taivaalle kahdeksikon muotoisen silmukan, analemman. Alphasatin rata näkyy myös olevan kallellaan, en tosin tiedä tarkalleen miksi koska satelliitti on laukaistu vasta hiljattain eli kuollut se ei ole.

Lopuista satelliiteista suurin osa on tavanomaisia TV- ja radiosignaalin välittäjiä, kuten Astrat ja lukuisat Eutelsatit, mutta on mukana muutama mielenkiintoisempikin tapaus. Kolme vuotta sitten laukaistu Tianlian I-03 on kiinalaisten käyttämä tietoliikennelinkkisatelliitti, jolla pidetään yhteyttä avaruusasemille ja miehitetyille avaruuslennoille. ComSatBW-2 on Saksan puolustusvoimain yhteyssatelliitti, näkyypä samoilla tienoin olevan pari muutakin satelliittia. Thor 5, 6 ja 7 ovat (yllättäen) pohjoismaihin suunnattuja tietoliikennesatelliitteja, Intelsat 10-02 ei ole vakoilun väline vaan tylsästi vain TV-kanavien välittäjä.

Meteosat 10 on taas sitä mitä nimestä voisi päätellä, eurooppalainen sääsatelliitti. Tuon tekokuun ottamia kuvia voi katsella ainakin täältä.



Jos tarkkaan katsoo niin osa satelliiteista kirkastuu, vasemmalta alkaen. Ilmeisesti kyseessä on sama efekti kuin tässä videossa, tekokuiden jättimäiset - kymmeniä metrejä leveät - aurinkopaneelit heijastavat auringonvaloa sopivaan asentoon sattuessaan. Nettitietojen mukaan geostationääristen satelliittien normaali kirkkaus olisi luokkaa +11...+14m, vain vähän enemmän kuin kääpiöplaneetta Plutolla kirkkaimmillaan. Kävi siis todellinen munkki että sain ne ylipäätänsä kuvattua enkä vastaavaa riviä saanut seuraavan yönä kuviin vaikka valotin vielä pidempään ja valovoimaisemmalla objektiivilla.



Teknisiä tietoja kuvista vielä tähän loppuun. Kukin valotus on noin neljäminuuttinen ja niitä on pinottu mukaan noin kaksikymmentä kappaletta, objektiivina oli Samyang 24mm f3.5 T/S aukko levällään. Suhteellisen pieneen apertuuriin nähden tekokuut erottuvat hyvin. Seuraavana yönä noista ei näkynyt kuin ihan muutama kun koitin kymmenminuuttisilla valotuksilla ja 85-millimetrin objektiivilla, ehkä syyspäiväntasauksesta on kulunut liikaa aikaa tai Maan varjo ei ollut sopivassa paikkaa. Kuka tietää.

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...