2013-08-30

Kesä kuvina, osa 1: maisemat ja elikot

On kulunut kohta kolme kuukautta viime vuodenaikaispäivityksestä, aika raapustaa uusi. Kesäkuu muuten meni lomailun merkeissä, koneella on pari noin viikon mittaista taukoa kuvakansioissa.

Kesällä tuli jostain syystä kuvattua paljon peltomaisemia, panoraamoina ja muutenkin.

Sumupelto
(Yö, sumu, ohrapelto; déjà vu? Otin samasta maisemasta revanssin paremmin varustautuneena ja paremissa sumuissa. Maasto oli sumussa, ei kuvaaja.)

Pyöräretki Toivalaan tuotti seuraavanlaisen näkymän. Kovassa iltapäivän valossakin voi saada kivan kuvan, ei tarvitse maisemiin aina auringonlaskua/nousua, musta lasikiekko sai luvan pehmentää taivaalla lipuvat poutapilvet.

Maalaismaisema Toivalasta

Tosin, auringonlaskun herkullisia sävyjä ei aina voi vastustaa. Tämäkin on pyöräretkeltä, tällä kertaa Kumpusen maastoon.

Kumpusen keltaiset pellot

Tutkielma Kasurilan mansikkamaan toistuvista linjoista, ennen ja jälkeen satokauden. Ainakin minun silmillä näkyy semmoinen optinen harha, että tuo kuvan yläreuna näyttäisi taipuvan lievästi alaspäin. Aika vänkä efekti.

Mansikkapelto
(Yöllä hiippailin mansikkapellolla, ihme ettei tullut hauleja perseeseen.)

Voi hävityksen kauhistus

Vielä lopuksi koivu, jota on tullut kuvattua useampaankin otteeseen revontulten ja tähtitaivaan loisteessa. Muista poiketen pystyformaatissa ja jyrkän mustavalkoisena.

Kaurapelto ja koivu

Elikoitakin on tullut kuvattua, ainakin niitä muutamaa jotka eivät ole lähteneet kovaäänistä kuvaajaa karkuun. Kuten vaikkapa tämä orava, joka tuli ihmettelemään strobistipäivän lopuksi suoritettua photowalkkia:

Orava oksalla

En tiedä onko rusakkokanta kasvamassa, mutta aika usein noita vastaan tulee kun yöllä kuvaamassa liikkuu. Tämä on jopa niin kesy että antaa kuvata itseään, kun tuohon takapihalle tulee murkinoimaan. Sen verran olen tuota nimenomaista pitkäkorvaa seurannut, että huomasin sen pyöräyttäneen pentueen jonnekin lähitienoille, nimittäin pari pienempää jänistä on tullut samoille apajille syömään.

Pupu nurmikolla

Rusakko väijymässä
(Tämä luuhasi sen sijaan Mantun palvelutalon nurkilla.)

Ostamaani Yashican 50-millistä objektiivia koitin makrokuvaamiseen. Kerran. Hankaluutena oli lähinnä erittäin lyhyt tarkennusetäisyys (n. 40mm) ja itsetehdyn salamadiffuusorin osuminen kuvattavaan kohteeseen joka tietenkin lähti pakoon. Minäkin lähtisin jos välähtelevä kerrostalon kokoinen objekti hakkaisi minua ohimoon. Ylipäätään kohteen saaminen käsivaralta kuvaan oli jo vaikeaa.

Päiväperhoskuvauskokeilu
(Aukko f/11, edes verkkosilmät eivät ole kokonaa terävät.)

Välkekorento

Tämä sinisorsa sai haulikosta perseeseensä, joten karkuun ei ollut enää lähtemistä. Menneekö enää luontokuvauskategoriaan?

Sorsa selällään
Epäterävästä sorsan kloaakista valittajat voivat miettiä mitä Freud sanoisi teistä.

Samaa voi kysyä tästä kamarunkkaus/västäräkkikuvasta. Mmmm, täysin suoria ja reunasta reunaan teräviä tiiliseiniä...

Västäräkki katoksen päällä

Osa 2 tulee kattamaan satunnaiset vastaantulijat (ns. "katukuvaus") ja taivaan ilmiöt sekä muuta pientä.

0 comments:

Lähetä kommentti