2011-03-29

2011-03-28

Viisi myyttiä panoraamakuvauksesta

1: Kameran pitää olla suorassa. Tämä väärinkäsitys juontaa juurensa viime vuosikymmeneltä tai jopa aiempaa kun jotkut kaupalliset panoraamasoftat eivät tajunneet kuvien rullauksesta (roll) yhtään mitään eikä useinkaan ollut käytettävissä mitään esikatselua mistä kuvan vinouden olisi huomannut saatika siihen olisi voinut mitenkään vaikuttaa. Jonkin verran joutuu kuvaa ehkä rajaamaan jos huonosti käy, mutta yleensä on kuvan projektiolla ja kuvien keskinäisellä sijoittelulla suurempi vaikutus paljonko pikseleistä joudutaan rajaamaan pois.

2: Valotuksen pitää olla manuaalilla. Tämäkin juontaa osittain juurensa antiikkisista softista, nykypanoraamoissa ei valotuksen eroavaisuuksia kuvista huomaa muuten kuin kohinan määrästä kuvan varjo-osissa ja kameroiden dynamiikan kasvaessa (erit. Pentax K5 ja Nikon D7000) ei aina edes sieltäkään. Sama koskee valkotasapainoa jossain määrin.

3: Älä käytä laajakulmaista optiikkaa. Tämäkin juontaa osittain wanhoista softista, koska optiset vääristymät saattoivat jäädä kompensoimatta panoraaman kasausvaiheessa, joka sitten johti mitä erilaisimpiin virheisiin valmiissa kuvassa.

Toinen usein kuultava väite on että laajakulmaisilla optiikoilla kuvatut panoraamat vääristävät enemmän. Tästä on totta vain toinen puoli: a) vääristymät johtuvat kuvan projektiosta johon käyttäjä voi vaikuttaa ja b) vääristymät johtuvat kuvaajan sijannista kohteeseen nähden (perspektiivi) johon kuvaaja voi myös vaikuttaa.

2011-03-27

Viirutähtiä ja vähän muutakin

Kun on vielä pimeääkin, kävin kuvaamassa viime yönä vähän viirutähtiä eli tähtitaivasta niin pitkällä valotusajalla että tähtien liike yötaivaalla näkyy selvästi kuvassa. Alunperin suunnitelmana oli ottaa neljä kuvaa 90 asteen välein niin että koko taivas tulisi katettua niillä, mutta paikalle päästyäni huomasin että liki koko näkyvän tähtitaivaan saa yhteen kuvaan kun suuntaa kameran suoraan ylöspäin. Tämä säästi aikaa koska nyt tarvitsi ottaa vain muutama pidempi valotus taivasta varten eikä nelinkertaista määrää kuvia joista suurin osa näyttäisi ympäröivää metsää. Tähtitaivasta valotin siis viisi kertaa kymmenen minuuttia, kuudes oli tarkoitus ottaa mutta akku kyykähti kesken kuvanoton. Kakkosakun voimin kuvasin loput panoraamapallosta, kymmenen minuutin valotuksia neljä kappaletta noin 90 asteen välein. Kotimatkalla otin darkin eli pimeän ruudun kun kamera oli laukussa, mutta se epäonnistui koska Samyangin linssinsuojus ei ilmeisesti olekaan täysin valonpitävä.



Vasemmalla Samyangin darkki ja oikealla kunnollinen darkki. Raw Therapee 3 muuten osaa vähentää pimeän ruudun kuvasta jo kehitysvaiheessa, tämä säästää paljon aikaa kun ei tarvitse tuhrata muiden kuvankäsittelysoftien kanssa lisäksi. Taivaskuvan pinosin GIMPissä asettamalla kuvat tasoina toistensa päälle ja asettamalla tasojen sekoitustilan 'lighten onlyksi', yksinkertaisin tapa on yleensä se paras. Lopuksi pallopanoraama kasattiin Huginissa ja sitä vähän värien yms. osalta säädettiin GIMPissä. Kuvan oton ajoitus oli sikäli liki täydellinen että pilviä ei taivaalle tullut kertaakaan tähtitaivaskuvien oton aikana ja vain varttitunti viimeisen kuvanoton jälkeen alkoi pyryttämään lunta taivaan täydeltä.

2011-03-25

Eilisen lumimyräkkä

Pelti rytisi eilen Kallansilloilla kiitos harvinaisen sakean lumisateen. Täällä Siilinjärvelläkin näkyvyys jäi parhaimmillaan/pahimmillaan muutamaan kymmeneen metriin.

Lumimyrsky


Yo. kuva toivottavasti valaisee taivaalla lentävän lumen määrää. Edellisenä yönä satoi myös lunta, tosin lumisateen laatu oli enemmänkin kuuroittainen. Jännä yksityiskohta olivat pahimman myräkän jälkeen saapuneet riekalepilvet, jotka kiisivät taivaan halki muutamassa minuutissa, ei usein näen noin nopeita.



Kuvat on tehty pannaamalla kameraa pilvenriekaleen mukana käyttäen puolen minuutin mittaista valotusta.

2011-03-21

Valotuksen haarukointi ja valkotasapainomurheet

Talvi on siitä hankalaa aikaa että lunta on joka puolella, ja jotta lumi näyttäisi hyvältä kuvassa sen tulisi olla kirkkaanvalkoista, mielellään myös varjoissa. Koskapa Aurinko loistaa noin 6000 Kelvinin värilämpötilalla - korkeudestaan riippuen - ja vaaleansininen taivas noin 8000-10 000 Kelvinin värilämpötilalla tarkoittaa se että Auringon loistaessa kirkkaalta taivaalta ollaan ristivalotilanteessa, jota valotuksenhaarukointi korostaa entisestään. Toinen esimerkki on talviyö keltaisten natriumlamppujen loisteessa:


(360cities)

Olen ottanut tavaksi a) interpoloida valkotasapaino kuvien välillä - esim. -2 aukkoa valotettu kuva saa valkotasapainon arvoksi 6500K ja +2 aukkoa valotettu kuva saa valkotasapainokseen 8000K ja loput kuvat sitten näiden väliltä b) vähentää värikylläisyyttä kun valotus kasvaa - esim. 2 aukkoa ylivalotettu kuva saa saturaatioksi -40. Ylläolevassa esimerkissä neljä aukkoa ylivalotetun kuvan hanget olivat liki neonkeltaiset (ks. esimerkkiä vaikka tieltä), saturaatiota siis piti laskea huimasti, valkotasapainoon ei kajottu natriumlamppujen epäjatkuvan spektrin takia.

2011-03-16

Samyang 35mm f1.4 AS UMC -objektiivin Lensfun-kalibroinnin tuloksia

Pikaisesti Lenstipin näytekuvista kalibroin; tynnyrivääristymää on jonkin verran, muttei mitenkään häiritsevästi.
<lens>
<maker>Samyang</maker>
<model>Samyang 35 mm f/1.4 AS UMC</model>
<mount>Nikon F</mount>
<cropfactor>1</cropfactor>
<calibration>
<distortion model="ptlens" focal="35" a="-0.00602" b="0.013180" c="-0.02618" />
</calibration>
</lens>

2011-03-15

Panoraamakatseluohjelmistopikakatselma

Sanahirviö otsakkeessa. Jos haluaa omia (tai muiden) pallopanoraamoja katsella ns. interaktiivisesti täytyy peruskuvankatseluohjelmat (IrfanView, yms) heittää menemään koska ne eivät tajua panoraamapalloista yhtään mitään vaan haluavat esittää ne tasopintana. Muutamia - ilmaisiakin - ohjelmia panoraamankatseluun on, alla joitakin niistä:

GLPanoView on varmaan yksinkertaisin näistä, tukee antiikkisia Applen QTVR-tiedostoja (*.mov) ja equirectangular- (neliökartta?) bittikarttoja bmp-, tiff- ja jpeg-formaateissa. Hidas käynnistymään jos isohkonkin tiedoston avaa, eikä tiedostoja voi vain pudottaa käyttöliittymään ne avatakseen vaan pitää ronklata valikoiden kautta. Lisäksi softan aktiivinen kehitys on lopetettu ja kuten nimi kertoo käyttää OpenGL:ää mikä tarkoittaa sulavaa panoraaman pyörittelyä.



Näytön sulavuus onkin ainoa hyvä puoli miksi tätä kannattaa kokeilla, käyttö muuten on niin kankeaa. Zoomaaminen tapahtuu shift- ja ctrl -näppäimillä. Mozilla/Netscape-yhteensopiva selainplugin tulee myös softan mukana, sille ei tosin hirveästi (itseasiassa ei yhtään) ole käyttöä ollut.

Panini a.k.a. PVQT ei varsinaisesti ole pelkkä katseluohjelma vaan sillä voi uudelleenprojisoida erinäisiä panoraamaformaatteja toisiksi, esimerkiksi kalansilmän voi oikaista rektilineaariseksi. Hyväksyy useimmat panoraamaformaatit kalansilmistä, QTVR-tiedostoista ja monenlaisista sylinteriprojektioista alkaen sekä pallopanoraamatkin. Tiedoston voi pudottaa suoraan ikkunaan ja jos Panini ei arvaa mikä panoraamaformaatti on kyseessä niin sitten se kysyy käyttäjältä projektion ja kuvakentän leveyden. Erittäin fiksusti toteutettu näiltä osin. Harmillisesti Huginin *.pto-projektitiedostoja ei voi vielä avata.



Interpolaation laatu on kehno, sahalaitoja ja haloja näkyy jokaisessa terävässä reunassa. Zoomaaminen tapahtuu hiiren kakkosnappi pohjassa pystysuuntainen liike tekemällä, vaakasuuntaisella liikkeellä voi vaihtaa projektiota rektilineaarisesta kalansilmäksi, stereograafiseksi ja aina ortograafiseksi asti. Pannausliikeet ovat nykiviä, kuva päivittyy kymmenisen kertaa sekunnissa, varmaan OpenGL:n sijaan softalla toteutettu. Näkymän voi tallentaa isohkolla resoluutiolla, tosin harmillisesti vain JPEG-moudossa.

2011-03-13

2011-03-06

2011-03-03

Raw Therapee 3:n uudet toiminnot, osa 2: kuvien kehitys

[Raw Therapee 3:n uudet ominaisuudet, osa 1: tiedostoselain ja osa 3: raw-valinnat].


Raw Therapeen kolmos- ja nelosversiossa on muutama uusi työkalu kuvien säätöön, käyn tässä ne pikaisesti läpi käyttöliittymän välilehti kerrallaan.

Exposure-välilehti

Raw Therapeen versiosta 4 lähtien auto levels säätää myös kuvan kirkkautta, kontrastia ja huippuvalojen palautuksen määrää - ohjelman versiossa 3 auto levelsin vaikutus jäi valotukseen (exposure) ja mustaan pisteeseen (blacks). Tarkoituksena on saada aikaiseksi kuva jonka histogrammin mediaani olisi keskellä, tämä vastaa kameran ja joskus kuvaajankin käsitystä ns. oikeasta valotuksesta paremmin kuin edellinen versio automaattisesta valotuksen säädöstä joka yksinkertaisesti leikkasi joko mustaksi tai valkoiseksi tietyn prosenttiosuuden kuvan pinta-alasta. Google Codesta voi lukea tarkemmin miten tuo algoritmi toimii.

Valotussäädöt (exposure)

Exposure-välilehden Tone curve -työkalu on saanut uusia tapoja säätää käyrää haluamakseen, itse pidän perinteisestä käyrätyökalusta (Custom-valinta), mutta Parametric toimii hyvin samalla lailla kuin Lightroomin vastaava ja Control cage on lähinnä tarkempi versio perustyökalusta.

Saturation eli värikylläisyyssäädin Exposure-välilehdellä toimii HSV-väriavaruudessa, omasta mielestäni se tuottaa mukavammat värisävyt Lab-adjustments -välilehden värikylläisyyssäätimeen verrattuna. Oikealla pieni vertailukuva eri metodeista säätimeen arvolla +50, huomaa hypersaturoituneet ja liki leikkautuneet värit Lab-värikylläisyyttä käyttäessä ja luonnolliset värit HSV-saturaatiokuvassa.

Versiosta 4 lähtien Color-välilehdeltä löytyy uusi saturaatiotyökalu joka vaikuttaa kuvan vähemmän kylläisiin väreihin (pastellisävyihin) ja enemmän saturoituneisiin sävyihin (kirkkaat värit) erikseen, halutessaan sillä saa emuloitua Lightroomin Vibrance-säädintä.Lisää tuosta uudesta Vibrance-säätimestä tuonnenpana.

Huippuvalojen palautus (highlight recovery)

Kakkosversiosta tuttu Highlight recovery on nimetty Highlight reconstructioniksi ja yksi uusi huippuvalojen palautusmetodi on tullut: blend, toimii yhdessä Raw-välilehden linear corr. factorin kanssa. Versioon 3.1.1 Color propagation päivittyi, nyt se on huomattavasti vikkelämpi toiminnassaan eikä tuntuisi tuottavan rumia artifakteja yhtä paljon kuin ennen, color propagationia kannattaa käyttää silloin kun palaneet alueet eivät ole pinta-alaltaan suuria ja niissä olisi kuvan kannalta tärkeitä värejä. Luminance recoveryhän ei palauta puhkipalaneita värejä kuvaan, vaan se palauttaa huippuvalot pelkkinä harmaasävyinä


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...